Keisarin suku Keisarinmäeltä maailmalle

Keisarin sukuseura tutkii vuonna 1562 syntyneen Vilppu Keisarin ja tämän puolison Marketta Hämäläisen jälkeläisiä. Vilppu asui Pedersören pitäjän Kuninkaanjoenkylässä (nykyisin Soinissa) olevaa Keisari-nimistä maatilaa. Keisari säilyi suku-ja paikannimenä yli 200 vuotta kunnes se 1800-luvulla muuttui Keisalaksi.

Suvun päälevinneisyysalue on entisen Pedersören suurkunnan alue Pohjanmaalla ja lähikunnat Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Nykyisin näissä yli 40 kunnassa asuu runsaasti Vilpun jälkeläisiä. Sukua tavataan myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Keisarin suvusta 10 prosenttia on ruotsinkielisiä, koska suku on lähinnä avioliittojen kautta levinnyt myös ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.

Vilppu Keisarin suvun mieslinjasta on tehty kolmen henkilön osalta geenitutkimus. Sen perusteella Vilppu Keisari kuuluu karjalaiseen N-haploryhmään, jonka esivanhemmat asuivat joskus Laatokan tienoilla. Keisarin sukuun avioituvalla Mulikan suvulla on yhteiset esivanhemmat Vilpun esivanhempien kanssa noin kaksi-kolmesataa vuotta aikaisemmin. Samaan isälinjaan kuuluu Viipurista lähtöisin oleva Roivasen suku. Mulikan sukua muutti 1600-luvun vaihteessa ja jälkeen Ruotsin Taalainmaahan ja sieltä Norjaan kaskiviljelijöiksi. Vuonna 1632 suvun jäseniä oli mukana Ruotsista lähteneiden ensimmäisten siirtolaisten mukana Delawareen. Siitä muistoksi on jääneet nimet Mulicka Hill ja Mulicka River. Tämä siirtolaisuus näkyy monen amerikkalaisen geeniperimässä. Keisarin sukuseurassa on luovuttu sukujuurien saksalaisesta alkuperätulkinnasta, mikä tieto pohjautui sukunimeen ja saman nimiseen saksalaiseen sukuun Ruotsissa.

Viidessä julkaistussa sukukirjassa on Keisarin sukuun liittyviä artikkeleita. (Ks. Sukukirjat ja -esineet)